Koska olen erittäin pahasti kiusauksien uhri ja itsekurini on luokkaa nolla, kävin taas aamulla puntarilla. Sehän haistetteli päin naamaa!! Eli paino tänä aamuna oli 99,9kg, kilo enemmän kuin eilen. Melkein nauratti, pakko myöntää. Sen jälkeen otin niskaperseotteen siitä kapineesta ja vein sen kellariin häkkivarastoon. Näytin sille vuorostani keskisormea lähtiessäni ja kerroin, että ei tule ikävä.

Sovin tuosta puntarin poistamisesta varastoon jo eilen mieheni kanssa. Oli sille ihan ok. Sopii käydä siellä tarkastamassa painonsa, jos tarve tulee. Aika jännittävää tämä kyllä! Jos sitä tosiaan vihdoin osaisi keskittyä olennaiseen. Itsensä kunnostamiseen.

Tuo nousuhan johtuu nyt ihan tosiaan vaan tuosta treenistä ja siitä, että reidet on jonkin verran tukossa jo tuosta pienestä kuulailusta. Eiliset ruokailut siis oli maltilliset ja korkeintaan tomaattikeiton suolaisuus on lisäselityksenä. Ei syöpöttely. Koiran kanssa aamulenkki meinas olla mielenkiintoinen näillä jaloilla. Täähän ei oo mitään verrattuna siihen, kun aloitin ohjatut jumpat viime syksynä. Taisin käydä ensimmäiseksi kahvakuulassa ja sen jälkeen olin niin jumissa, että kahtena yönä heräsin aina, kun vähänkin liikahdin kun lihakset oli niin kipeät. Että sen puoleen tämä aloitus on hyvä myös jatkoa ajatellen. Tauko ollut kuitenkin niin pitkä, että reippaalla aloituksella nuo unettomat yöt ois taas edessä. Tuolla valmennuksella alku on rauhallinen ja porrastetusti tehoja nostellaan. Toisaalta olisi myös kivempi mennä muutenkin niihin ohjattuihin, jos ei olisi niin rapakuntoinen taas, että aloittaisi nollista. Että eiköhän tällä mennä nyt muutama viikko..!

Tää blogi muuttu nyt aika täysin tässä matkan varrella jo. Aikaisemmin laihdutusta ja vauvahaaveita ja nyt ei kumpaakaan niistä...! Mutta näin on parempi. Tyyni olo jatkuu...