Täällä on nautiskeltu rauhallisesti aamusta: vein miehen töihin, jotta pääsen itse ystäväni luo kyläilemään. Lähden sinne ajelemaan kuitenkin vasta puolen tunnin päästä, eli tässä ollut pari tuntia fiilistellä aamua. Kävin kaupasta vientimatkalla kermaa ja nakkeja. Aamupalana siis kermakahvia, kolme Kivikylän nakkia, yksi muna ja tomaatti paistettuna. Herkkua. Äsken väsäsin kulhollisen salaattia, riittää parille päivälle.

Tästä vhh-tyylistäni sen verran, etten laskeskele mitään. Kasviksia syön rajoittamatta, olen sitä mieltä, että jos ne ovat este laihtumiselle, niin jossain mättää! Ketoosissa en ole varmaan koskaan ollut, mutta ainakin aiemmin tämä tyyli on sopinut minulle ja paino laskenut, joten koen turhana alkaa rajoittamaan mitään. Syön nälän mukaan ja niin, että aterian jälkeen voin sanoa olevani kylläinen. Eilen tein niin herkullisia tonnikalapihvejä, että oksat pois! Lanttumuusia oli niiden kaverina ja salaattia. Iltaruokana muutama grillimaustettu possun kylkiviipale ruusukaalien kera (ekaa kertaa maistoin, ei ole mun juttu, mahan päällekin kävi...) ja salaattia. Kyllä noilla eilispäivän jaksoi hyvinkin.

Mieliala ollut nyt hyvä, eikä mitään ahmimishimoja ole oikeastaan ollut. Nautin tästä, tilannehan voi muuttua radikaalistikin milloin vain.. Mutta sitä en harmittele liikaa ennalta, yritän muutenkin enemmän elää hetkessä. Olen päättänyt myös pysyä tiukkana noissa kahvittelutilanteissa ja reissuilla ym. Aiemmin olen saattanut ottaa jotain hiilaripitoista kahvipöydässä siksi, etten loukkaa emäntää. Tänäänkin laitoin kuitenkin jo ennalta viestin ystävälle, etten tarvitse muuta kun kahvia, että aloitin vhh:n ja on niin hyvä tatsi päällä, etten sitä halua pilata. Myös tuolla ostosreissulla olin tiukkana, sillä tämä kyseinen ystävä kenen kanssa siellä oli, protestoi tälläkin kertaa, kun sanoin, etten ota mitään. Ihmettelen sinällään, kun on itse tikkulaiha ja ainakin miestään kritisoi voimakkaasti, kun on kertynyt kiloja. Luulisi sitten hyvinkin ymmärtävän, että yritän itse asialle tehdä jotain...... Mutta ymmärsi tällä kertaa, kun selitin. Ja itselleni tätä elämääni kuitenkin elän ja syön herkut tai jätän syömättä, tässä täytyy nyt pysytellä terveesti itsekkäänä. Sama kahvihetki se meillä oli kuitenkin, vaikka minä en sitä donitsia syönytkään vaan join vaan pelkän kahvin!

Nyt lähden ajelemaan.. Jos täällä joku käy lukemassa, niin ilmoitelkaahan itsestänne vaikka kommentin muodossa! Vaikka mukavaa tätä on kirjoitella, vaikkei kukaan lukisikaan, omia pohdintoja ja fiilistelyjä..!